Runot

Minä etsin ja etsin....
Missä ne ovat, ne miehet ja naiset,
ne uskolliset ja rukoilevaiset?
Jotka huutavat hätää puolesta maan.
Eikö ole ketään, eikö ainoatakaan?
Kuka tulisi muurinaukkoon tähän,
kuka korjaisi muurin repeämän?
Eivätkö he huomaa halkeamaa,
kaikki vain ohi kiiruhtaa...
Minnekkä heillä kiire on aina,
niin arkena kuin sunnuntaina.
Ei kukaan ehdi ääntäni kuulemaan,
kaikki vain etsivät omaa parastaan.
Minunko kansani on mieltynyt tähän,
eivätkö he huomaa, aikaa on vähän!
Vihollinen kurkkii siellä ja täällä
kohta jo lie muurinkin päällä!
Kansaani tahtoo lannistaa,
pelkoa kylvää, orjuuttaa!
Ei ole muurinaukossa vartijaa,
ei kukaan korjaa halkeamaa...
Siksikö kun työ on tehtävä polvillaan,
käsiä kokoajan tarvitaan.
Laastin tekeminen tarkkaa on työtä,
siihen meneekin monta päivää ja yötä.
Siihen kun kelpaa vain parhaimmat aineet:
murtunut mieli, sydämen hätä ja kyyneleet!
   Eila.Udd.

"YLKÄ SAAPUU!"

Keskiyöllä ylkä saapuu.

 Autuas hän on,jolla kupeet vyötettynä 

ja lampuss' tuli on.

 Voi kohtaloa tyhmän, jonka Herra yllättää:

hän pimein lampuin nuokkuu, 

ei silmillänsä nää.


Siis valvo, sielu, 

ettet vain uneen vaipuisi

ja kruunuasi kultaista iäksi kadottaisi.

Pidä huolta, valvo, pysy raittiina.

 "Pyhä, pyhä Herra, meitä armahda!"

 Saapuu suuri päivä, ahkeroi siis ain'.

Öljyn runsaus yksin valon antaa vain.

Se iltahuudon hetki arvaamaton on:

"Jo ylkä saapuu! Nouse!"

 Hän kohtaa morsion.

 Tarkoin varo kohtaloa viiden neitsyen:

 ulkopuolla kolkuttavat, raukat, itkien.

 Valvovat vain ylkä pukee pukuun hohtavaan,
se kirkkaus on Pojan, mi meitä odottaa.

Oi, ylistyksen, Herra, nyt etees kannamme,

sen vajaanakin yksin sinulle annamme.

Sä Palvottumme, Pyhä, Herramme.!

 Hän oli, on ja ikuisesti Olevainen on.

HERRA ON LÄHELLÄ

H.Bonav.

Siivetön

Epäilin lupaustasi, pelkäsin kuolemaa,
odotin tuomiotasi,
en voinut rukoillakkaan.
Yöni sysimusta, aina vain synkkeni
mistään ei virvoitusta löytänyt henkeni.
Silloinpa aukeni Sana, kirjasta Jesajan
kirkkaana armahtavana, viestinä Jumalan.

Huomasin juuri nyt tässä,
kätketyt aarteesi saan,
yössä ja pimeässä, siellä ne avataan.
Jos aina polkuni yllä, aurinko helottais,
uskoni ruusut kyllä, kukkansa varistais.
Maisemat erämaaks' muuttuis, helteessä auringon,
jospa yön varjoja puuttuis, tuulia kohtalon.
Hilja Aaltonen

Jes. 45:2-3
Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat,
Minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat.
Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta,
kalleudet kätköistänsä, tietääksesi,
että Minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin,
Minä, Israelin Jumala.

 

 Vilja kypsää on

se maahan jo taipuu

missä elomiehet

tää Isän on kaipuu.

Ei tahdo hän hukata

yhtäkään tähkää

nyt työtä siis tehkää

ja vaivaa nähkää.

Tuo kallis vilja

pitää pian jo korjata

ettei tule myrsky

ja tähkiä varista.

 Nyt joutukaa joutukaa

kiire on lähteä

Herra tarvitsee kaikkia

keräämään tähkiä.

 Ethän pidä halpana

työtä elonherran

Hän palkan on maksava

perillä kerran.

 ­Sirpa

 

KAIPAUS

On sielussain kaipuu kauas
metsien, vuorien taa.
En tänne mä kuulu lainkaan,
olen orpo ja yksin vaan.

Kerran kun elämä hauras
on päättävä matkan tään,
niin ylös saan nousta kauas,
siellä kotini uuden nään.

Maan murheita mukaan ei viedä,
on iloa, onnea vaan.
Kun astelen kultaista tietä
ja ylistää, ylistää saan.


Pirjo Andelin

 Lapseni

Lapseni, sinä, joka tunnet olevasi yksin

ja itket nurkassasi surullisin mielin.

Eikö sinulle riitä, että ”Minä Olen” sinun kanssasi,

tahdon lohduttaa sinua yksin ollessasi.

Lapseni, sinä, joka taistelun tiimellyksessä

olet väsynyt ja voimasi ovat jo vähissä.

Nosta katseesi ja silmäsi avautuvat näkemään

Taivaallisen Sotajoukon tulevan sinun elämään.

Lapseni, sinä, joka tunnet monenlaisia kipuja

tunnet ruumiillista tuskaa ja sisäisiä haavoja

Katso, Minä olen syntisten ystävä ja kipujen tuttava

olen sinunkin Vapahtajasi ja olen sinua auttava.

Lapseni, sinä, joka olet joutunut eksyksiin

ja huudat hädissäsi apua aivan uuvuksiin.

Minä tahdon sinun tietävän, että Minä kuulen

pienimmänkin sisimpäsi huudon ja kuiskauksen.

Maila

 

Kaikkivaltiaan käsiin

Tule Herra luokseni tänään,

olen yksin, poloinen.

Ilman ystävää jälleen jään,

olet toivoni viimeinen.

Kuule sydämeni tuska,

näe sieluni ahdistus.

On tulevaisuuteni musta,

tule, anna armahdus. 

Sinun Kaikkivaltiaan käsiin,

minä luottaen jättäydyn.

Ajatuksiisi ymmärtäviin,

kaikin voimin turvaudun.

Et murheellista mieltä,

saata alas masentaa.

Näytät valoa juuri sieltä,

miss' on hiljaisuuden usvaa.

Halki erämaiden kulkee,

lapsesi jokainen.

Herra ovet avaa ja sulkee,

tietää kaiken parhaiten.

Anneli Rantapuska

 

 En hylkää! Lapseni

 En hylkää! Lapseni, tyttäreni!
En minä sinua hylkää.
Myöskään en sinua jätä.
Olen uskollisista uskollisin.
Näen sen pelon sisälläsi,
jota et itse voi tunnistaa.

 Siksi kuulet minun sanovan
nuo rakkaat sanat yhä uudelleen.
Minun suunnitelmissani on
sinusta huolehtiminen.
Kuin isä tai äiti rakkaintaan
tahdon viedä sinua eteenpäin.

Sanon rohkaisun sanoja.
En toki halveksi sisintäsi
missään heikkoutesi tilassa.
Saat olla kuin kirkasta lasia.
Näen sen kristallin tavoin
kauniina ja yksilöllisenä.

Älä sinä enää pelkää,
sillä käteni on kädessäsi.
Sylini on sinulle avoin
turvapaikka,turvaluola.
Kääriydy jo rakkauden
suloiseen turvapeitteeseen!
 
 Ceta Lehtniemi

Tule Kristus

Samaa tietä me täällä kuljemme,
toisiltamme sydämet suljemme.
Sama jano sielussa jokaisen,
sama kaipaus sydämen.

Sydän rakkautta huutaa, janoaa,
miksi toisillemme sitä emme jaa?
Paljon kevyempi matkaa jatkaa oisi,
jos toinen toiselle hellyyttä soisi.

       Tule Kristus kaikeksi meille,
        tule tahdoksi sydämeen.
        Tule valoksi langenneille,
        tule tieksi taivaaseen.

Sydän tunne ei janonsa kohdetta,
yhä etsii vain uutta suhdetta.
Onnen toivoo kerran löytyvän,
sen ainoan, oikean, kestävän.

Sinä, Jeesus, olet  Rakkautemme,
Sinä tyydytät kaipauksemme.
Sinä yksin olet ikuinen, Pyhä,
Sua mä janoan yhä, yhä.

       Tule Kristus kaikeksi meille,
        tule tahdoksi sydämeen.
        Tule valoksi langenneille,
        tule tieksi taivaaseen.

Anneli Rantapuska

Jeesuksen  rakkaus

 Minä  tiedän, oi  Jeesus, sun rakkautes,
otat taakkani  hellästi  harteilles,
sulle  tuskani  syyt  nyt  kertoa  saan,
sinä  yksin  ymmärrät  ainoastaan.

Olet  lähde  kaiken  lohdutuksen,
kun  ojennat  kätesi  voimallisen,
mikään  paha  ei  mua  kohdata  vois,
olen  turvassa, pelkoni  häipyi pois.

Valos  kirkkaus polulle  lankeaa,
se  jo  yöliset  kauhutkin  karkoittaa,
on Jeesus, sun  kätesi kosketus,
sydänhaavojen hoito  ja parannus.

Ja kerran, kun saavutan  taivaan  maan,
sinun  kasvosi  kirkkaat  jo  nähdä  saan,
Jeesus  rakkautesi,  mä uskon  sen,
vie  perille  heikoimman ihmisen.

Eila  Rajahalme.