Hengellisiä kirjoituksia

                                       

                     

 

 Kuva



MIKSI PELKÄISIT? … ET OLE YKSIN: joka askeleella, jokaisena päivänä, kaikkialla, Jeesus kulkee kanssasi!
Älä pelkää vastuksia, koetuksen myrskytuulta. Se katkoo vain kuivat oksat elämästäsi, jotka eivät voi tuottaa mitään hyvää. Silloin jäljelle jää parhain; olet puhdas oksa Viinipuussa, joka on Kristus.
Hän kannattelee elämäsi purtta. Siksi älä pelkää meren raivoa, sen pauhaavia aaltoja. Kun ne yrittävät hukuttaa sinut, on Herrasi voima suurempi mitään muuta. Vain yksi Hänen sanansa, se riittää. Silloin kaiken muun on vaiettava! Katso Häneen, kuinka levollinen Hän on. Täynnä rauhaa.
Ja jos Hän sallii olosuhteiden iskeytyä sinuun niin, että voit mennä rikki jostakin, jää jäljelle kuitenkin aina se, mikä on tärkeää. Ja loppujen lopuksi se, minkä luulit särkyneen käyttökelvottomaksi, sen Hän kokoaa niin kuin särkyneen astian sirpaleet. Sitten sinut, murretun astian, Hän tekee ehjäksi jälleen. Ja tekee sinusta entistä vahvemman: Hänessä vahvemman!
Joskus niitä tulee; sateisia, pimeitä päiviä, kun itket salassa, kenenkään huomaamatta. Mutta taivas näkee kyyneleesi. Niinä hetkinä Vapahtaja on hyvin lähellä sinua ja sanoo: ”Minä näen. Minä ymmärrän...” Hän kuivaa kyyneleesi ja pesee elämäsi purjeet jälleen puhtaan valkoisiksi.
Ja mitä vaikeampaa sinulla on, sen tiukemmin Hän pitää sinusta kiinni, sen lähemmäksi Hän tulee; suojellakseen sinua. Ja jos elämän myrsky ja tuulet yhä yltyvät, Hän sulkee minut syliinsä aivan kokonaan, aivan kokonaan.
Miksi siis pelkäisit tummia pilviä elämässäsi, paistaahan aurinko niiden yläpuolella? Ja vielä varmempi on Herrasi ikuinen valo, sillä aurinkokin sammuu joskus, mutta Hänen valkeutensa ei milloinkaan!
En tiedä, mitä tulevaisuus tuo, mutta voit tietää, kuka pitää sinusta kiinni. Siksi älä katso omaan itseesi, älä katoaviin voimiin, vaan nostan katseesi Häneen, jonka kädessä on kaikki elämä.
Kun olet särkyneenä, voimattomana, vailla ihmiskäden apua, Hän tulee ihan lähellesi ja sanoo: ”Olen tässä… sinua varten. Sinä olet minun. Minä autan sinua.” Voi, kuinka onnellinen oletkaan, vaikka sinä et todellakaan tiedä edes seuraavaa sydämenlyöntiä, mutta sinä tiedät, kuka pitää sinusta huolta.
Koska toivosi elää Hänessä, joka sinua rakastaa, et voi hukkua Häneltä milloinkaan. Sinun Varjelijasi ei torku, eikä nuku. Sinun Lunastajani elää! Siksi vaikka ET TIEDÄ, mitä huominen tuo tullessaan niin sinä TIEDÄT kuka pitää sinusta kiinni. Hän on Herra, Jeesus, Valkeus sinun teilläsi. Hän on Immanuel, Jumala meidän kanssamme. Meitä kaikkia varten…
Jeesus tahtoo olla sinun kanssasi. Päätä lakata pelkäämästä ihmisiä, tätä maailmaa ja sen menoa. Turvaudu Häneen, joka poistaa kaikki pelot, suojelee ja auttaa kaikissa tilanteissa, kaikkina aikoina, kaikkialla! Hän on Herra, Jeesus, Jumalan Poika. Hän on enemmän kuin riittävästi. Avaa sydämesi Hänelle, tartu uskossa ja luottamuksessa Häneen. Hän kuulee rukouksesi ja vastaa sinulle. Hän tekee sinusta onnellisen ihmisen…
”Suo minun varhain kuulla sinun armoasi,
sillä sinuun minä turvaan.
Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä,
sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni.  
– Ps. 143:8
”Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua,
Herra, minun Jumalani,
ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti;
sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan,
sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.”
– Ps. 86:12-13

Markku Günther



Kuva



JOSKUS ON HILJAINEN OLO... Lyö sanattomaksi. Väsyttää. Käsikään ei nouse. Joskus tuntuu kuin itkisi sisäänpäin, ettei vain kukaan huomaa. Ja sitten sitä särkyy niin helposti. Oletko kokenut saman? Särkyneisyydessä on kuitenkin suuri siunaus. Se on siinä, että Jumala voi tulla paremmin lähelle kun ”lihan” vastustus heikkenee, ”lihan”, joka ei koskaan pyhity. Raamattu sanoo: ”Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.” [Ps.34:19]
Kun (ei jos) JOSKUS KOET KOLAUKSIA elämässäsi, törmäyksiä, kolareita, karille ajoja tai loukkaannut ja ylpeyteesi sattuu, älä lannistu; olet Jumalan työpöydällä ja sinusta tehdään vahvempaa, jotain parempaa.
JOSKUS SIELU parkasi ON MURHEELLINEN, masentunut ja olet allapäin. Silloin voit olla niin rikki, että sydämesi särkyy sirpaleiksi jo pienestä hipaisusta, ja voi tuntua, että elämäsi kaatamiseen ei tarvita kuin höyhen. Tiedät tunteen kun yksi pisara on liikaa. Muista silloin, että kaikki tämä on vain osa elämää ja kasvamista suurempaa päämäärää varten. Olet Jumalan työpöydällä ja sinusta tehdään vahvempaa: vahvempaa Kristuksessa. Sinun nykyinen tilanteesi ei ole sinun lopullinen tilanteesi. Olet tulossa joksikin…
"Elinikäinen etuoikeutesi on tulla sellaiseksi kuin olet." – C.G.Jung (eikä kuolema ei ole loppu).
ÄLÄ PELKÄÄ SÄRKYÄ, sillä juuri särkyneisyydessä Herra tulee kaikkein lähimmäs sinua. Juuri silloin kun omat voimasi loppuvat - kun lanka on katkeamaisillaan - Hän tulee avuksesi. Hän ojentaa kätensä ja ottaa kämmenelleen kuin avuttoman, siipirikkoisen linnun poikasen. Ja kun Hänen henkäyksensä puhaltaa sinuun, hiipunut elämän liekki syttyy jälleen loistamaan, valaisten ja karkottaen kaiken pimeyden.
Jos meiltä särkyy astia, heitämme sen käyttökelvottomana pois. Mutta JOS SINÄ OLET SÄRKYNYT jotenkin, jossakin, sinä olet kultaakin kallisarvoisempi Mestarin kädessä, eikä Hän koskaan heitä sinua pois. Mikään sinussa ei ole vähäpätöistä Hänelle. Hän tulee lähelle ja antaa sinulle kaiken tarvitsemasi lohdutuksen. Hän kokoaa sinut ehjäksi jälleen ja virvoittaa sinun sielusi. Hän saa sydämesi hehkumaan rakkautta ja voit vain katsella, kuinka Hän kantaa sinua… alusta loppuun asti.
Ei sinua ole kutsuttu kulkemaan pimeydessä ja pää maan tomussa. Kuningas kutsuu sinua… Ja vaikka joskus onkin hiljainen olo, HILJAISUUS PÄÄTTYY pian ja saat korottaa riemuhuudon ja ylistyksen Yljälle.
Nosta pääsi. ”Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee.” KUNINKAAN KÄSI on ojentunut sinulle (niin kuin Pietarille, joka oli hukkumaisillaan)… tartu siihen, nyt!
“Tiedän, että olet elämässäsi käymässä läpi vaikeaa aikaa ja monenlaiset olosuhteet ja tunnekivut painavat sinua. Voi näyttää siltä, että ennen kuin pääset yhden asian läpi, tapahtuu toinen asia… En ole aina myrsky ympärilläsi, elämässäsi, sillä joskus myrsky raivoaa sinussa. Mutta älä anna periksi. Vahvistan sinua alueilla, joita et edes voi nähdä nyt. Sinä ja Minä, pääset läpi tämän yhdessä Minun kanssani, kuten aina. Kaikki tulee olemaan hyvin. Luota minuun."
”Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä,
joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin
nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.”
– Jes.57:15
”Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi;
älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi:
minä vahvistan sinua, minä autan sinua,
minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.”
– Jes.41:10

Markku Günther
2. helmikuuta 2020 ·

 

    Kuva




RAKKAUS ANTAA, ei ota pois. Rakkaus antaa ja saa ihmeitä aikaan...

Minä polvistun Herran edessä ja vuodatan sydämeni Hänelle, sillä Hän ymmärtää minun jokaisen kyyneleeni ja HÄN ANTAA MINULLE SUUREMMAN ILON kuin mikään muu tässä katoavassa maailmassa. Joskus suru ja murehtiminen voivat tehdä sokeaksi näkemään Jumalan hyvyyttä tai kuuroksi kuulemaan Hänen rakastavaa ääntään. Jumala on nähtävissä monin tavoin ja Hän kyllä puhuu, jos me vain tahdomme kuunnella Häntä. Kuunteleminen on eri asia kuin vain kuuleminen. [Room.1:20]

Herra sanoo: ”Kuulkaa tämä,
te tyhmä ja ymmärtämätön kansa,
te, joilla on silmät, mutta ette näe,
joilla on korvat, mutta ette kuule.”
– Jer.5:21

Ja nyt Herra sanoo: ”Te kuurot, kuulkaa,
ja te sokeat, katsokaa ja nähkää.”
– Jes. 42:18

Aidon ja elävän USKON TUNNUSMERKKEINÄ ovat Pyhän Hengen vaikuttamat rauha ja tyytyväisyys.

Se on RAUHA Jumalan kanssa ja rauha ihmisten välillä. Silloin omatunto ei syytä ja on uskallus kaikessa kääntyä Jumalan puoleen: pyytää ja Isä antaa lapselleen. [1.Joh.3:21-22]

Pyhän Hengen vaikuttama TYYTYVÄISYYS on erilaista kuin mitä maailmalliset ihmiset himoitsevat, huutaen epätoivoisina kilpaa: ”Lisää, lisää… Minulle, minulle, ei muille. Vain minulle…” Jopa monet kristityt ovat muuttuneet tämänkaltaisiksi. Katsele heidän elämäänsä hetki ja huomaat, mikä heille on tärkeintä. Se on: he keräävät aarteita maan päälle. Ja siellä, missä on ihmisen aarre, siellä on aina heidän sydämensä ja elämänsä keskipiste. [Matt.6:19-21]

ME SUOMALAISET - jopa kristityt - olemme hyvin kiittämättömiä siitä, mitä meillä on. Me mieluummin valitamme sitä, mitä meiltä puuttuu ja se lista on loputon. Tuollainen on ahneutta, joka ei tule koskaan tyydytetyksi. Meille olisi hyvin tarpeellista avata silmämme näkemään, mikä on todella tarpeellista ja tärkeää, ja mikä ei. Mitä itse tarvitsen ja mitä voin antaa tarvitsevalle. [vrt. Luuk.10:41-42]

”JOKA KÖYHÄLLE ANTAA,
se ei puutteeseen joudu; mutta
JOKA SILMÄNSÄ HÄNELTÄ SULKEE,
saa kirouksia paljon.”
– Snl.28:27 [Fil.4:19, vrt. Aam.4:8]

Tyytyväinen ihminen on aina onnellinen ihminen. Tyytyväinen ihminen on kiitollinen ihminen. Mutta sellainen voi olla vain jos IHMISEN SYVIN TARVE on tyydytetty. Mikä se on? Se on rakkaus! Ei mikä tahansa rakkaus, vaan täydellinen rakkaus. Mistä sellaisen löytää? Et löydä sitä ihmisistä, sillä kukaan ihminen ei osaa rakastaa täydellisesti.

MAAILMAN ONNELLISIMMAT IHMISET ovat Jumalan lapsia, jotka ammentavat tyytyväisyytensä, ilonsa ja elämänsä Jumalan rakkaudesta. Sellainen tyytyväisyys lähtee Jumalasta ja saa täyttymyksensä Hänessä, sillä Herra itse on jokaisen Jumalan lapsen rikkaus, terveys, lohdutus, apu, kunnia ja päämäärä. Jumala itsessään on aina riittävä! [Ps.103:5]

JUMALAN RAKKAUDEN KOKEMINEN on sielulle kuin aamunkoitto pimeän yön jälkeen. Se on kuin sade, joka antaa erämaalle uuden elämän. Siinä syy, miksi myös minä janoan Hänen Henkeään yhä enemmän ja enemmän. Ja sitä rukoilen, että yhteys Hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa tulisi vieläkin elävämmäksi.

Sinä Jumalan lapsi, joka olet TAISTELUISSA VÄSYNYT ja MURHEISSASI UUPUNUT, siirrä katseesi pois tästä maanpäällisestä tuskasta, jossa pedot ulvovat ja katso enkelten lailla ylöspäin kohti Jumalaa… Sillä kun etsit Häntä, löydät Hänet. Kohtaat Hänen täydellisen rakkautensa. Hän ymmärtää sinun kyyneleesi ja antaa sinulle suuremman ilon kuin mikään muu tässä maailmassa. Katso kohti Jumalan Karitsaa, joka antaa levon ja rauhan.

Katso kohti Jumalan Poikaa ja näe, kuinka Hänestä loistaa sinuun kirkkaus jo aamun varhaisina hetkinä aina siihen asti kun käyt levolle ja nukkumaan. Koe Hänen puhdas rakkautensa, kuinka Hän sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään!

”Moni sanoo: ’Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?’
Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus.
Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon,
kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.
Rauhassa minä käyn levolle ja nukun,
sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.”
– Ps.4:7-9

”Suo minun varhain kuulla sinun armoasi,
sillä sinuun minä turvaan.
Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä,
sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni.”
– Ps.143:8 
 
 Markku Günther
 

 



 Tietäkää, että Herra on Jumala

Jumalan tunteminen on iankaikkinen elämä. Joka ei tunne elävää Jumalaa, on kuollut. Joka tuntee Jumalan, hän elää iankaikkisesti. Niin on Kristus itse sanonut. Tämä aika on herättävää aikaa; se herättää Jumalan tuntemiseen kansat ja yksityiset. Eikös ole mielesi ollut raskas monta kertaa  näinä aikoina? Onko sinun oikein hyvä olla? Eikös tule väkistenkin tarjoksi ajatus: Mitä tämä aika on, mitä tällä tarkoitetaan, mikä tästä tulee, minkälaisiksi ihmiset ovat muuttuneet, päästäänkö tästä koskaan selville? Kuule, on monta ihmistä, joita tämä on ruvennut painamaan nykyaikana. Ja kun se on aikansa painanut mieltä, niin rupeavat vähitellen tunkemaan esiin kysymykset: Kenenkä on tähän kaikkeen syy? Entä jos on minun? Millainen on minun oma tilani, millainen minun suhteeni Jumalaan, mihin päin olen tekemässä matkaa? Tulee hätää ja se painaa. Nämä nykyajan tapahtumat tukkivat likelle sielua ja alkavat ahdistaa Herraa kohti. Tunto herää, oma syntisyys tulee näkyviin, entinen elämä alkaa kauhistaa, rupeaa kypsymään sielussa päätös: tässä täytyy tulla muutos. -Mitä tämä on?

 Se on Herran vaikutusta sielussa. Herra rupeaa näin tekemään laitumensa lampaiksi, omaksensa, vetämään pois maailmasta tekemällä maailman niin ahtaaksi, että sitä pitää ruveta pakenemaan, tahtoi tai ei. Mieli alkaa ikävöidä Herran sanaa, jota ei ennen tarvinnut; tulee käteen pyhä kirja monivuotisten pölyjen alta; alkavat notkistua polvet, joissa ennen oli rustot, kun piti Herraa lähestyä; alkaa lähennellä niitä, jotka ovat Herraa lähellä, kysyen, mitä pitää tehdä, että sielu pelastuisi; rupeaa muuttumaan mieli ja elämä; koti, jota ennen oli kirous painanut, muuttuu Herran majaksi. Voi, jos tämä kaataisi Herran käsiin maailman kansoja yhä enemmän ja enemmän! Silloin olisivat kärsityt vaivat vaikuttaneet sen, mitä Herra niillä tarkoitti. Herra pääsisi tarjoamaan itseänsä meille niinkuin lapsillensa kurituksensa kärsittyämme. Sillä samalla kuin Herra tekstimme kautta huutaa: Tietäkää, että Herra on Jumala, tarjoaa Hän tuota kallista totuutta: Hänen me olemme. Et ole omasi, et saatanan oma, sinä olet Herran oma ja Hänen laitumensa lauma. Hän sinuakin vetää voimallaan puoleensa juuri nykyaikana. Saa nähdä, saako menestyä vai oletko tuominnut itsesi iankaikkiseen kuolemaan?


Ote kirjasta:Viestejä vaivatuille I.II Malmivaara julkaistu v 1927






Syvyys ja korkeus
Jumalan ja ihmisen kohtaamisen vaikeudesta on tuskani.
Huuto syvyydestä
Syvyydestä huudetaan korkeuteen,
pimeydestä valkeuteen.
Korkeuden vastaus ei tavoita huutajaa,
syvyys ei ymmärrä korkeutta.
Korkeudesta huudetaan syvyyteen,
valkeudesta pimeyteen.
Valkeuden huuto ei tavoita pimeyttä.
Pimeys ei käsitä valkeuden puhetta.


Huokaus syvyydessä: Miksi hän ei vastaa!
Murhe korkeudessa: Hän ei ymmärrä puhettani!
Korkeudesta kuuluu huuto syvyyteen:
Katso minä tulen alas, valkeus pimeyden keskelle.
Syvyydestä kuuluu katkera valitus:
Jumala ei vastaa minulle. Häntä ei siis ole.
Miten Jumala ja ihminen ymmärtäisivät toisiaan?

Jumalasta lähti ulos Sana, ihmisen muotoinen.
Hän tuli sisään maailmaan Marian kohdusta.
Jumala tuli ihmiseksi,
että syvyys voisi ymmärtää korkeuden puhetta.
Syvyyden keskellä on korkeus,
syntisten keskellä synnitön,
ihmisten keskellä Jumala, Jeesus Kristus.

Golgatalta huudetaan anovasti korkeuteen.
Vastaus korkeudesta tavoittaa huutajan.
Aurinko pimenee ja kalliot halkeavat,
kun korkeuden Sana astuu syvimpään syvyyteen
ja vie vastauksen kaikille huutajille.
Syvyys ei ole enää vastausta vailla.

Korkeudesta huudetaan syvimpään pimeyteen:
Se on täytetty! Nouse ylös Jumalan valtaistuimelle!
Kunnia Jumalan Karitsalle korkeudessa!
Jeesus Kristus hallitkoon maan päällä!
Hänellä on syvyydenkin avaimet.

Syvyydessä kaikuu korkeuden kutsu.
Valkeus on lähellä pimeyden vankeja.
Minä vastasin sinun kutsuusi, Jeesus.
Sinä olet minun Herrani ja Jumalani.
Kiitos että ilmoitit minulle Jumalan,
toit minut pimeydestä valkeuteen.
Sydämeni syvyydet murtuivat sinun uhrisi edessä.
Nyt sinä valkeus olet luonani kun asun pimeydessä.
Sinä, Korkeus, olet lähelläni syvyydessä.


"Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: 'Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.'" Jes.57.15

Älä sano sydämessäsi: "Kuka nousee taivaaseen? se on: tuomaan Kristusta alas, tahi: Kuka astuu syvyyteen? se on: nostamaan Kristusta kuolleista." Mutta sano sydämessäsi: "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi. Se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut." Room.10:6-9

Raamatun viittauksissa käytetty käännös on Kirkkoraamattu 1933/1938

Erkki Kuisma



Koettakaamme kiinnittää huomiotamme tuohon Kuninkaaseen, kun Hän lähestyy Jerusalemia, lähestyy sinua. Hän on sävyisä. Hän itkee, mutta vain rakkaudenkyyneleitä, samoja, joita äidit itkevät, kun lapsi on vaarassa, mutta vielä paljon hellempiä. Hän kohottaa kätensä auttaakseen. Minä tahdon kantaa sinua - Hän lausuu. Ja Hän tulee niinkuin ylkä häihin, vaikka kulkee kohti kärsimyksiänsä Golgatalle. Hän lähenee juhla saatossa kuolinpaikkaansa rakkaudesta sinuun. Hänellä olisi ollut vapaus kieltää sinut niinkuin sinä teet Hänelle, mutta Hän ei sitä raaskinut, vaan meni kohti hääpäiväänsä - ja kenet kihlataksensa? Oi sinut, syntinen, saadaksensa sinun kanssasi häitä viettää. Sitä varten Hän itsensä uhraa.

Wilhelmi Malmivaara. Viestejä vaivatuille.


 


Sana sinulle, joka olet sydämessäsi aralla tunnolla, koet riittämättömyyttä ja ehkä vähän siipi maassa… Kuule, kuinka Jeesus tahtoo rohkaista ja vahvistaa sinua, 
sillä sinä olet äärettömän rakas Hänelle:

”Anna sinun heikkoutesi olla avoin ovi minun tulla Läsnäolollani sinuun. Aina, kun tunnet riittämättömyyttä, muista lapseni, että Minä Olen - jokaisena elämäsi hetkenä
 - aina sinun läsnä oleva Apusi!”

”..älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi;
älä arkana pälyile,
sillä minä olen sinun Jumalasi:
minä vahvistan sinua,
minä autan sinua,
minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.”
– Jes.41:10

”Ja hän sanoi minulle:
’Minun armossani on sinulle kyllin;
sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.’
Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani,
että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.”
– 2.Kor.12:9

Markku Günther




Kotkan kaupunkiin tuli suomalainen tango-kuningas ja vä­keä oli tietysti liikkeellä valtavasti. Lippujen hinnatkaan eivät kar­kottaneet kansaa pois tilaisuudesta.
Ja siellä oli vain yk­si nuo­rimies ja tangoja.
Eräs suntio sanoikin tuota uutista lukiessaan: - Tango-kuningasta mennään katsomaan, mutta kun kuningasten Kuningas on vieraanamme, tulee koolle vain kourallinen ihmisiä. Kirkossa voi olla vain viisi mummoa Jumalan sanaa kuun­te­lemassa pyhäaamuna. Hän puhui kokemuksesta.
Liian moni hiljentyy Herran edessä vasta turpeen alla, kun suntio on luonut haudan umpeen.
Aikansa valssit ja tangot soivat, viini virtaa ja ihmiset kul­kevat synnin teitään, mutta sitten ilmestyy Kristus: ”Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa… ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana… Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: ’Kunin­gasten Kuningas ja herrain Herra’” Ilm.19:11,13,16.
Jeesus tulee ja kaikki saavat nähdä hänet.
Pian taivas aukeaa ja Jeesus tulee. Kunnian Kuningas saa­puu kaikessa loistossaan ja valtansa on ikuinen. Jeesus tulee herrojen Herrana, ei enää alennettuna ja nöyränä vaan julkisesti kirkkaudessaan.
Hän tulee tuomarina, jonka eteen jokainen joutuu te­kojensa kanssa ja voi niitä, jotka ovat hylänneet pelastuksen evan­keliumin. Se on itkun paikka.
Veren merkki näkyy hänen tul­les­saan, sillä siitä kaikki tuntevat hänet. Sitä sanomaa ihmiset ovat kuulleet. He ovat joko ottaneet vastaan verisen Kristuksen tai hy­länneet hänet.
He ovat joko kumartaneet tai pilkanneet häntä.
Hän on Jumalan sana, lihaksi tullut sana, joka kerran asui keskellämme juutalaisena miehenä, ihmeitä tekevänä Jumalan Poikana. Kerran kaikki Jumalan sanan vääristelijät ovat avuttomia, siihen asti he voivat tehdä myyrän työtään, vain siihen asti. Jeesus näyttää, ettei kukaan ole uskonut häneen turhaan eikä pannut toivoansa häneen turhaan.
Hän on odotuksen arvoinen, Hän on kaiken täyttymys.
Ylistys, Jeesus, sinulle. Sinä olet suuri Kuninkaani, Herrani, Mestarini,
Valoni, Ystäväni, Vapahtajani ja Pelastajani.
Sinä tulet Voittajana luokseni ja kaikki saavat nähdä sinut.

Lähde: Jeesus on Herra
- sydämeni ajatuksia päivittäiseen uskonelämään
Turkka Aaltonen



 




JOS VOIT kulkea hetken aikaa yhden heikon rinnalla tai tukea horjuvaa,
tai JOS VOIT kantaa vaikka pienen osan uupuneen kulkijan taakasta,
silloin päiväsi on hyvin käytetty.

JOS VOIT sytyttää toivonkipinän yhteen toivottomaan sydämeen,
tai JOS VOIT saada surullisen hymyilemään ja se vie pois pahan mielen,
silloin jonkun taakka on kevyempi, koska teit osasi.

JOS VOIT kylvää elämän sanan yhteen särkyneeseen sydämeen,
tai JOS VOIT kastella lohdutuksen pisaroilla jonkun murtunutta mieltä,
tai JOS VOIT istuttaa kokonaisen evankeliumin hengellisesti kuolleeseen,
silloin jonkun taivas aukeaa ja uusi elämä virkoaa kuin puu täynnä hedelmää.

Älä sano: ”Teen niin JOS voin!” Kyllä SINÄ VOIT… Polvistu kanssani ristin juurelle niin rukoillaan... Silloin usko hävittää epäilyn ja pelon, toivon valo poistaa pimeän synkkyyden ja Voittaja - Kristus - meissä tulee esiin. Tätä ja paljon enemmän on Kristus meissä!
Siksi voimme sanoa Paavalin tavoin:

” Kaikki MINÄ VOIN hänessä, joka minua vahvistaa.”
– Fil.4:13 [2.Kor.2:14, Kol.1:27]

Jeesuksen luo tuotiin poika, jossa oli mykkä henki. [Mark.9:14-30] Pojan isä sanoi Jeesukselle: ”…JOS sinä jotakin VOIT, niin armahda meitä ja auta meitä.” Silloin Jeesus sanoi isälle: ”JOS VOIT. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Aivan kuin Jeesus olisi tahtonut sanoa: ”Enkö minä muka voi mitä tahansa! Miksi epäilet? Missä on sinun uskosi?” Jeesus ei tullut ollakseen ”ehkä, mahdollisesti, luultavasti, kenties…” vaan joko ”on” tai ”ei”. Siksi meille sanotaan:

”.. niin monta kuin Jumalan lupausta on,
KAIKKI ne ovat hänessä "ON";
sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen",
Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.”
– 2.Kor.1:19-20

Jos kysyt: ”Voinko minäkin?” Jeesus vastaa: ”KYLLÄ, sinä voit… MINUN KANSSANI!” Siksi, ystäväni, älä milloinkaan menetä toivoasi ja luottamustasi Jeesukseen. Aseta kaikki asiasi (ja itsesi) kokonaan Hänen varaansa ja silloin sinä onnistut! Sillä Hän on sinun todellinen toivosi, voimasi, suojasi, viisautesi, puolustajasi, kruunusi, lohduttajasi, elämäsi, kaikkesi… ja sitten sinäkin sanot:

”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.”
– Fil.4:13

Markku Günther



 


 Pidä kiinni Jumalan Sanasta 

”Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” (Matt. 24:12-13)
Nämä jakeet liittyvät Jeesuksen opetukseen Hänen tuloaan edeltävistä tapahtumista. On hätkähdyttävää, huomata, että laittomuuden päästessä valtaan, ei ainoastaan joidenkin, vaan USEIMPIEN rakkaus kylmenee. Jäin miettimään: mistä tämä johtuu?

Elämme yhä pimeneviä aikoja. Jumalan Sanan antamista hyvistä ohjenuorista on luovuttu monin paikoin. Jumalan Sana on Suomen sekä monien muiden valtioiden lainsäädännössä hylätty vanhanaikaisena, ja lakeja on säädetty vallitsevien ilmavirtausten ja ihmisten mielihalujen mukaan. Myös seurakunnissa on esiintynyt vaarallista Jumalan Sanasta luopumista. Raamattu antaa kuitenkin ymmärtää, että tämä on vasta alkua. ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää.” (2. Tess. 2: 7)

Niin kauan kuin Jumalan Sanasta pidetään kiinni niin yhteiskunnissa, valtioissa kuin seurakunnissakin, ei laittomuus pääse vallitsemaan maailmassa. Mutta kun Jumalan Sanan auktoriteettiä murennetaan, kun Jumalan Sanasta luovutaan monin paikoin, tulee poistetuksi se, mikä vielä estää ja laittomuus pääsee valtaan. Laittomuuden seuraukset ovat hyvin nähtävissä tämän päivän yhteiskunnassa. Mutta, miksi laittomuuden lisääntyminen kylmentää monen uskovankin rakkauden Jumalaan? Johannes kirjoittaa: ”Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat.” (1. Joh. 5: 3)
Laittomuuden päästessä valtaan, Jeesuksen seuraamisesta joutuu maksamaan yhä kovempaa hintaa. Se ettei suostu toimimaan vastoin Jumalan Sanaa saattaa maksaa ihmiselle hänen maineensa, työpaikkansa jopa henkensäkin. Tulevina aikoina Ihminen joka haluaa pitää Jumalan Sanasta kiinni saa kokea yhä enemmän vainoa uskonsa tähden. ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa joutuvat vainottaviksi.” (3. Tim. 3: 12)

Kylväjävertaus opettaa meille, että ellei ihminen ole päässyt syvästi juurtumaan Jeesukseen, kun tulee ahdistus tai vaino Sanan tähden, ihmisen rakkaus Jeesukseen kylmenee ja hän lankeaa pois. Siksi, kun meillä vielä on aikaa, meidän tulisi pyrkiä juurtumaan syvälle Jeesukseen ja Jumalan Sanaan. Meidät uskovat on kutsuttu vaeltamaan uskossa. Vaikka koko maailma huutaisi toista, meidän on pidettävä kiinni Jumalan sanasta – tuosta ainoasta perustasta, joka kestää muuttumattomana halki vuosituhansien. Vain siten voimme pelastaa sekä itsemme että auttaa toisiakin sisälle pelastukseen.
Tulee mieleen kertomus, jonka luin norjalaisen herätyssaarnaajan Albert Lunden kirjasta: ”Herra auta” . Siinä kirjoittaja kertoo miehestä, jolla oli tapana osoittaa suurta vastenmielisyyttä kristittyjä kohtaan. Yhtä hän kuitenkin ihaili – tämä oli rehellinen ja suora, mutta ”maailman mukainen” pappi. Tästä papista hänellä oli tapana sanoa: ”Se mies on esikuva kristityille – sellaisia kaikkien kristittyjen tulisi olla.” Sitten tämä mies sairastui ja hänen vaimonsa kysyi: ”Tahdotko, että haen papin?” Mies vastasi: ”En, vaan pyydä sen sijaan tuolta se vanha mummo.” Tiedätkö minkä tähden? Sen tähden, että hän tiesi ainakin tämän vanhan mummon elävän kokonaan Herran yhteydessä, mutta hän epäili, löytäisikö mitään elämää Jumalassa siinä miehessä, jonka kanssa hän oli paljon seurustellut.”

Juuso Leivonniemi



"Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi." Ilm.22:17

Sinun on tehtävä valinta, päätös tulla tai olla tulematta.
Jumala ei pakota ketään, Hän tahtoo kyllä että kaikki tulisivat tuntemaan totuuden.
Kun tunnet, että hengelliset asiat rupeaa kiinnostamaan,
kun tunnet, että tämä maailma ei anna sinulle sitä, mitä
syvällä sisimmässäsi kaipaat, se on merkki, että Jumala kutsuu sinua, 
vetää sinua rakkauden köysillä lähelleen.
Rukoile, lue Raamattua, kuuntele mitä Jumala puhuu sydämellesi.
Hän sanoo: "Lähestykää minua, niin minä lähestyn teitä."
Valinta on sinulla!
Ota ensimmäinen askel, on kysymys sinun elämästäsi ja sinun iankaikkisuudestasi.
Ja Raamattu sanoo vielä senkin, että kun me käännymme Jumalan tykö, 
peite otetaan pois meidän sydämen päältä.
Ja mitä tapahtuu kun peite otetaan pois?
Meidän ymmärryksemme avataan hengellisille asioille.
 Asioille, joita emme ennen ymmärtäneet.
Hämmästelemme: "Miten en tätä ennen ole tajunnut!"
Sinua siunata tahdon.
 

Kirjoittanut Eila Lappalainen.





Joskus on tehtävä jotakin toisin, mutta TIETYT ASIAT EIVÄT MUUTU…

--> Joskus on astuttava kauemmas, että voi nähdä lähelle,
eikä saa huutaa jos tahtoo kuulla.
--> Joskus on pysähdyttävä, että voi mennä ehjänä eteenpäin,
ja joskus on istuttava heikkona alas, että voi voimassa nousta ylös.

--> Ensin on tyhjennettävä, jotta voi täyttää,
ja ensin on täytettävä, että voi käyttää,
sillä ei voi antaa jos ei ole ensin saanut.

--> Niin kuin tie aamuvaloon kulkee yön pimeyden kautta,
samoin on kuoltava hetkeksi, jotta voi elää ikuisesti.
--> Niin kuin et voi nähdä sateenkaarta ilman sadetta,
samoin jos et koskaan ole itkenyt, et tiedä, mitä oikea ilo on.

--> Joskus Jumala särkee, että voi tehdä uutta,
ja joskus Hän ottaa pois ajallista, että voi antaa iankaikkista.
--> Joskus Jumala sulkee oven, avatakseen uuden ja paremman,
ja joskus Hän painaa alaspäin, että voi olla nöyrä nousta ylöspäin.

On asioita, jotka eivät koskaan muutu: Jumala ja Hänen sanansa... aina meidän parhaaksemme! [Mal.3:6]

”Herran neuvo pysyy iankaikkisesti,
hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun.”
– Ps.33:11

”Herra Sebaot on vannonut sanoen:
Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se tapahtuu,
mitä minä olen päättänyt, se toteutuu:”
– Jes.14:24

Markku Günther



Suomi ei tarvitse onnea. Se ei menesty onnella. SUOMI TARVITSEE ennen kaikkea JUMALAA! Jos Jumala on meidän kanssamme, onnellisuus tulee sen ohessa. On suurta Jumalan armoa, että olemme saaneet olla itsenäinen kansa 100 vuotta. Tässä maassa on ollut ihmisiä, jotka ovat rukoilleet ja Jumala on kuullut heitä. Siksi tämä kansa, tämä maa voi olla tänään vapaa sortajista.

SUOMI TARVITSEE RUKOILIJOITA! Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra... JOS me rukoilemme! Ja juuri tänään - ja tästä eteenpäin - Suomi tarvitsee rukoilijoita, jotka lakkaamatta huutavat sydämissään Jumalan puoleen ja pyytävät suojelemaan maatamme ja johdattamaan tämän kansan aidosti kristityksi kansaksi. Silloin voimme sanoja: ”Koska Jumala on kanssamme, kuka voi olla meitä vastaa?” [Room.8:31] Vastaus: vaikka koko maailma, mutta Jumala voittaa aina ja se, joka on Hänen kanssaan!

”Halleluja! Ylistäkää, te Herran palvelijat,
ylistäkää Herran nimeä.
Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja iankaikkisesti.
Auringon noususta sen laskuun
saakka olkoon Herran nimi ylistetty.
Herra on korkea yli kaikkien pakanakansain,
yli taivasten kohoaa hänen kunniansa.
Kuka on niinkuin Herra, meidän Jumalamme,
joka korkealla asuu ja katsoo syvälle - taivaassa ja maassa?
Hän, joka tomusta nostaa alhaisen,
korottaa loasta köyhän
asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle,
hänen kansansa ruhtinasten rinnalle,
joka antaa hedelmättömän asua kodissa,
iloisena lasten äitinä! Halleluja!

”Vaan etsikää ENSIN
Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa,
niin myös kaikki tämä teille annetaan.”
– Matt.6:33

Markku Günther




Se, että Jumala näkee minut, on sanoinkuvaamaton SIUNAUS. Voin kulkea eteenpäin rauhallisin mielin, vaikka edessä olisi vaivaa ja ponnistuksia, sillä Jumala seuraa minun jokaista askeltani. En tarvitse omaa askelmittaria, minulla on Jumala, joka laskee kaiken, myös askeleeni. Ja Hän tietää jos poikkean oikealta tieltä tai jos yksikin hius putoaa päästäni. Minun turvani on Hänen taivaallinen voimansa. Vaikka edessä on tuntematon huominen, minun KAIKKI TULEVAISUUTENI on Hänen kädessään. Joskus en ymmärrä, mutta luotan, että Hän kyllä ymmärtää...

”Eikö hän näkisi minun teitäni
ja laskisi kaikkia minun askeleitani?”
– Job.31:4 [Matt.10:30]

Jos pelko yrittää viedä rauhani tai jalkani horjahtaa, silloin JEESUS muistuttaa minua: ”Olen sinun Turvakalliosi.” Hän ei pelkää eikä vapise koskaan. Olen Hänessä, Jeesuksessa, paremmassa turvassa kuin kallioluolassa ja kuitenkaan Hänessä ei ole yhtään pimeyttä. Hän on kaiken elämäni Valkeus!

”Hän yksin on minun kallioni,
minun apuni ja turvani: en minä horju.”
– Ps.62:7

On ihmeellistä ajatella, että en ainoastaan ole Jeesuksen kanssa, vaan ASUN HÄNESSÄ ja Hän ASUU MINUSSA! Vaikka vihollinen ympäröisi minut, olen Hänessä kuin vahva soturi. Mahtavimmat tornit tai vahvimmat muurit eivät voi suojella minua kaikelta, mutta Hän voi! Kyllä, Hän voi ja Hän niin tahtoo! [Joh.15:3, 17:26, Joel 3:10]

Olen turvassa, koska minun Herrani ja Kuninkaani on aina uskollinen. Hän ei ole vain Turvani, vaan Hän on myös minun siunattu Rauhani, ihana Toivoni, suurin Iloni, voimakkain Puolustajani ja KAIKKI MITÄ TARVITSEN! Kaiken tämän saan omistaa – itse asiassa se on: Hänet itsensä – Jumalan suuresta armosta!

”.. minun onneni on olla Jumalaa lähellä”
– Ps.73:26

Tahdothan sinäkin niin? Kukaan ei ole niin alhaalla, liian kaukana tai liian syntinen, ettei Jumalan rakkaus Kristuksessa ulottuisi häneen! Jumala lupaa lähesty niitä, jotka lähestyvät Häntä. Jumala lupaa pelastaa jokaisen joka sitä pyytää. Jumala lupaa siunata ja auttaa. Hän lupaa parantaa, johdattaa, opettaa… ja tuhansia muita hyviä asioita. Voit lukea ne kaikki Raamatusta… [Joh.1:12, 3:16-18, Fil.4:13]

”Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät;
sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.
Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset,
ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.
Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni,
jota sinä, Herra, et täysin tunne.
Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa
ja laskenut kätesi minun päälleni.
Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen,
ylen korkea käsittääkseni sen.”
– Ps.92:2-6

Markku Günther



PELASTAAKO SUUN TUNNUSTUS? Aiheen kirjoitukseeni sain erään henkilön FB kirjoituksesta, jossa hän vertasi seuraavassa Raamatun kohdassa olevaa suun tunnustusta ihmisen teoksi ja kertoi Paavalin tarkoittavan, että se tuo pelastuksen. Onko asia todella näin?

”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” Room.10:9-10. Tämä on mielenkiintoinen kohta. Voiko siis suun tunnustuksella pelastua? Ei tietenkään! Yksin suun tunnustus ei pelasta ketään. Sydämen usko ja suun tunnustus kuuluvat yhteen. Tuossa järjestyksessä.

MITÄ tämä suun tunnustus TARKOITTAA? Se tarkoittaa sitä, että se on USKON JULKINEN - sydämen uskoon perustuva - henkilökohtainen TAHDON ILMAUS, jossa ihminen TUNNUSTAUTUU Jeesuksen Kristuksen seuraajaksi ja ilmaisee samalla, että Jeesus Kristus on hänen Herransa!

Suun tunnustus EI VOI TAPAHTUA SALASSA tai yksin ollessa. Elävää uskoa, jonka Jumala vaikuttaa, ei ole tarkoitettu peiteltäväksi ja/tai salattavaksi! Vaikka asia - suun tunnustus - on vapaaehtoista, se on kuitenkin täysin luonnollista - jopa mieluista - niille, joissa on Pyhä Henki.

ELÄVÄSSÄ USKOSSA OLEVA Jumalan lapsi todistaa mielellään julkisesti Herrastaan, Jeesuksesta, kun siihen on mahdollisuus ja tunnustautuu näin aidoksi kristityksi (erotuksena nimikristitylle). Se ei ole hänelle vaikeaa, eikä sitä tarvitse mitenkään mistään puristaa, sillä Pyhä Henki hänessä vaikuttaa tämänkin asian tahtomisen ja tekemisen Jumalan kunniaksi. Oikea suun tunnustus on aina YHTÄ PITÄVÄ sydämen uskon kanssa.

TUNNUSTUS ILMAN USKOA on kerskaamista, itsepetosta tai valehtelua! Kenenkään ei tule tunnustautua mihinkään sellaiseen, mihin ei itse usko (se olisi hulluutta). Monesti tällaiset ihmiset ovat itse kehitelleet itselleen omat jumalansa ja jumalanpalvelusmuotonsa omien mieltymystensä mukaan. [Kol.2:23]

USKO ILMAN TUNNUSTUSTA voi olla pelkuruuden tai epäuskon syntiä! Jeesus sanoi: ”..pelkurien ja epäuskoisten… ja kaikkien valehtelijoiden osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema." Ilm.21:8. Niinpä: ”Minä uskon, sentähden minä puhun” 2.Kor.4:13.

Eli vielä: suun tunnustuksen tulee olla SOPUSOINNUSSA todellisen sydämen uskon kanssa! Käännettynä tämä tarkoittaa, että joka ei tunnusta julkisesti (”todista” fyysisellä tavalla) Jeesusta Herrakseen, hänellä ei ole lainkaan Jumalan vaikuttamaa, pelastavaa uskoa. Tämä Jeesuksesta ”todistaminen” ei ole umpimähkään hosumista, eikä se tapahdu joka käänteessä ja kaikille. Kun Pyhä Henki johtaa ”todistamista” (suun tunnustus), silloin se tapahtuu aina oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Ihmisellä joka tunnustautuu Jeesukseen uskovaksi, EI OLE MITÄÄN SYYTÄ PELÄTÄ, sillä Jumala on kyllin suuri ja voimakas poistamaan kaikki pelot. [Luuk12:5, 1.Piet.3:14] Elävässä uskossa oleva kristitty tietää, että hänen ei koskaan tarvitse pettyä Jeesukseen, eikä hän milloinkaan joudu häpeään Jeesuksen tähden. [Room.10:11] Suun tunnustus on Jumalan lapsille luontevaa, luonnollista, pyhää iloa tuottavaa ja aivan spontaania!

JOTKUT TAHTOVAT SALATA USKONSA Jeesukseen. He kieltäytyvät (syystä tai toisesta) tunnustamasta suullaan, että Jeesus Kristus on heidän Herransa ja he Hänen seuraajiaan. Syy on ymmärrettävä: Jeesus ei ole todellisuudessa heidän Herransa, eivätkä he Hänen seuraajiaan. Jotkut ihmiset kuvittelevat, että usko on niin perin yksityisasia, että sen voi salata ja piilottaa tuosta vaan, ILMAN MITÄÄN SEURAAMUKSIA. Asia ei kuitenkaan ole näin!

JEESUS SANOI: ”jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.” Luuk.12:8-9 [Matt.10:32-33] Huomio, että tunnustaminen ”ihmisten (monikko) edessä” tässä tarkoittaa julkista, näkyvää ja/tai kuuluvaa tapahtumaa!

EDELLISESSÄ Raamatun kohdassa (kuten myös Room.10:9-10) sana ”tunnustaa” on kreikaksi ”homologeó” ja tarkoittaa ”sanoa samaa, tunnustaa, myöntää, luvata”, esim. ”myöntää olevansa Kristuksen seuraaja” [Apt.24:14--]. JOKAPÄIVÄISESSÄ PUHEESSA se merkitsee ”myöntää, yhtyä toisen mielipiteeseen, vahvistaa, varmistaa”.

Silloin kun tarkoitamme kristillistä USKONTUNNUSTUSTA, on sanalla ”homologeó” aivan erityinen merkitys ja painoarvo (Matt.10:32, Luuk.12:8-9, Ilm.3:5]. Silloin sillä tarkoitetaan yhtäpitävää tunnustusta sen kanssa, minkä tunnustuksen Jeesus antoi [1.Tim.6:13] --> JEESUS TUNNUSTI SUULLAAN olevansa Ihmisen Poika, joka on istuva Jumalan oikealla puolella ja tuleva taivaan pilvissä [Matt.26:64, vrt. 16:16-17, Mark.15:2].

TUNNUSTAUTUMINEN Jeesukseen, Kristuksena, Jumalan ainoana Poikana, (”Kyrios”) EI OLE MEISTÄ LÄHTÖISIN, ikään kuin me itsestämme sanoisimme sen, vaan me sanomme sen yhdessä (homologia) Jeesuksen oman tunnustuksen (homologia) kanssa, jonka Hän antoi Isästään [Joh.5:30 (Matt.3:17), Joh.8:14, 18, 25].

JEESUS ITSE on suun TUNNUSTUKSEMME ALKUUNPANIJA ja välittäjä ja me voimme tunnustaa kristillisen uskomme vain sen perusteella, että Jeesus Kristus on esittänyt tunnustuksen ensin sanoillaan ja Hengellään. Me saamme ”sanoa samoin”, toistaa sen, mitä Jeesus on sanonut. 
T.s. elävässä uskossa oleva kristitty on yhtä mieltä Raamatun ilmoituksen kanssa, yhtyy täysin Jeesuksen mielipiteisiin ja vahvistaa nämä asiat antamalla tästä todistuksen suun tunnustuksen kautta!

- vrt. 1.Joh.2:23 – TUNNUSTUS PERUSTUU kokonaan sille, että Jeesus on Jumalan Poika. 1.Joh.4:2-3 sanotaan, että vain Jumalan Henki tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, ihmiseksi tulleeksi Jumalan Pojaksi.

Suun tunnustajien joukossa on olemassa KAUHISTUTTAVA OMA RYHMÄ: ne, jotka tunnustavat uskovansa kristittyjä, mutta ovat teeskentelijöitä, kaksinaamaisia, kahden tien horjahtelevia kulkijoita. He ovat valehtelijoita, jotka elämällään häpäisevät Kristuksen ja todelliset kristityt! Heille Raamattu ja Jumalan tahdon noudattaminen ei merkitse mitään. He ovat kääntäneet armon irstaudeksi ja teoillaan he kieltävät Jeesuksen. Heidän hedelmistään voit tunnistaa heidät. [Tiit.1:16, 2.Tim.3:5, Juuda 1:4, vrt. 1.Joh.2:22-23, Matt.7:15-27]

Aika tulee, jolloin aivan jokaisen ihmisen on polvistuttava Jumalan edessä ja annettava SUULLINEN TUNNUSTUS, että Jeesus Kristus on Herra! Se tapahtuu Jumalan tuomioistuimen edessä [Fil.2:11] … mutta on hyvä jos teemme sen jo tänään… koko SYDÄMEN USKOLLA!

Markku Günther






Oletko joskus tullut ajatelleeksi, että MAA, jolla seisot, ei ole sinun? Vaikka kuinka sanoisit, että jo isäni ja isäni isät ovat omistaneet tämän maan, kuitenkin sinä tallaat toisen omistamalla maalla. Miten niin? Siksi, koska Jumala sanoo niin! Maa ja KAIKKI, mitä niissä on, on Herran. [1] Kun nyt ajattelen tätä tarkemmin, kaikessa rauhassa...

Ehkä joskus voisi askeltaa hieman varovaisemmin, kuin tunnustellen. Hidastaa vähän, kenties pysähtyä ja koskettaa vaikka sormenpäällä maata, erilailla. Ottaa kourallinen hiekkaa ja katsella tarkemmin. Kuinka helposti jää huomaamatta... Miljoonia jyväsiä. Kuka ne laskea taitaa? Jos yksi katoaa, kuka sen enää löytää? Jumala sen tietää, tarkasti, ehkä nimeltä
ja jokaisen paikan niin kuin tähdet avaruudessa. [2]

Tiedätkö metsän? Kulje sen hiljaisuudessa ja kuuntele, mitä Jumala kuiskaa kun latvoissa tuulee. Ja katsele sammalta siellä, joka on hattuna kiven päällä. Silitä sitä; pehmeää ja samettista. Ihmeellistä. Vähän niin kuin rakkaus… Mutta Rakkaus on enemmän: kiinnittyen joka puolelta elävään kiveen – sinuun ja minuun - suojelee ja siunaa. Osallistuu. Ihana Jumalan Rakkaus. [3]

Nosta katseesi ja katsele kallioita; korkeita ja mahtavia. Ikuisiako? Ehei. Meille ehkä ajattomia, mutta ei Tekijälle. Mikä on ihminen? Ei koskaan kallio, vaan kuin kalliosta louhittu lohkare. Vähän niinkuin Pietari: rosoinen, hiomaton, siellä täällä teräviä särmiä. Kova kuin kivi, mutta jos osuu herkkään kohtaan: hyvin hauras, helposti mureneva ja loukkaantuu. Sellaisen Jumala loi rakkautensa kohteeksi. Ja antoi sitten Poikansa - elämälle Kallion; kestävän, ikuisen,
jolle koko seurakuntansa rakentaa. [4]

Sataa. Maa juo janoonsa, multapaakut pehmenevät. Paljain jaloin lapsi leikkii kuralätäkössä ja vähän ohi. Kutittaa kun savi pursuaa varpaiden välistä. Se tekee kiekuroita, aina erilaisia. Niin juuri; savi. Se hyvin muovautuu sille, joka sen taidolla osaa. Savea on ihminen ja oh… kuin taideteoksia on Jumala tehnyt: niin kauniita, ihmeellisiä ja erilaisia. Sinäkin. Katso peiliin ja kiitä Jumalaa joka kerta. [5]

Tomua ja tuhkaa. Tuuli sen puhaltaa minne tahtoo. Nostaa korkeuksiin ja viskaa kauas, joskus vieraisiin maihin. Niin katoavaa, ettei sitä enää löydä. Aivan kuin ihminen: maan tomusta tehty ja niin häviävän pieni. Kun hän on poissa, ei häntä kohta muisteta. Mutta Jumala kyllä muistaa. Hän ei unohda koskaan, ei pienintäkään. Eikä kadota sitä yhtäkään,
jota myrskyt ovat riepotelleet. Turvallista tietää.

Hän näkee hetken kun hius putoaa, kerää kyyneleet kämmenelleen… Ja vie omansa pois - kunkin vuorollaan - lapsensa kotiin. Jäähyväiset. Miksi itkeä enää silloin kun on jo itkenyt tänne tullessa? Herra, kaiken Luoja, lupaa: ”Itkien he tuleva, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” Matka jatkuu. Loputtomiinko? Ei, mutta jonkin aikaa. Taivas on kotimme; se määränpää,
johon uskon kädet kurottavat ja henki jo nyt ulottuu… [6]

”Riisu kengät, sillä maa, jolla seisot on Herran; pyhää ja puhdasta maata… vaikka paljon et ymmärtää saata.”, laulaa kauniisti Pekka Simojoki. [7]

[1= 5.Moos.10:14, Ps.24:1, 1.Kor.10:26]
[2= Ps.147:4, Jes.40:26, Job.38:26]
[3= 1.Joh.4:8-11, Matt.28:20]
[4= Jes.51:1, Ps.40:3, Matt.16:18, 1.Piet.2:5]
[5= 1.Moos.1:27, Jer.18:6]
[6= 1.Moos.2:7, 18:27, Apt.17:26-27, Jer.31:9]
[7= Matt.24:14, 1.Piet.4:7, Ilm.22:13]

Markku Günther




Rakastu Raamattuun! Ei ole sattumaa - kuten ei mikään Raamatussa - että Psalmien kirjan ensimmäiseen lukuun, sen kolmeen ensimmäiseen jakeeseen on kirjoitettu:

”Autuas se mies,
joka ei vaella jumalattomien neuvon mukaan,
eikä astu syntisten teitä eikä istu,
missä pilkkaajat istuvat,
vaan rakastaa Herran lakia
ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!
Hän on kuin vesipurojen ääreen istutettu puu,
joka antaa hedelmänsä ajallaan
ja jonka lehti ei lakastu;
ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.”
– Ps.1:1-3

Eikä tämä ole menetysteologiaa, vaan Jumalan lupaus:

”Älköön tämä lain kirja sinun suustasi poistuko,
vaan tutkiskele sitä päivät ja yöt,
että tarkoin noudattaisit kaikkea,
mitä siihen on kirjoitettu,
sillä silloin sinä onnistut teilläsi
ja silloin sinä menestyt.”
– Joos.1:9
--> mutta huomaa, että tuossa sanotaan: ”että tarkoin noudattaisit kaikkea”. 
Eli pelkkä Raamatun opiskelu, - edes ulkoa osaaminen - ei vielä takaa mitään. 
Luetun sanan on saatava tulla ”lihaksi”. Silloin se hyödyttää sekä itseä, että muita.

Jumalan sana, Raamattu, ei ole tarkoitettu orjuuden kahleeksi tai painolastiksi elämään, vaan se on tarkoitettu siunaukseksi tekemään elämästä parempaa ja helpompaa! Lue sitä paljon. Tutki sitä. Noudata sitä. Puhu siitä. Jaa sitä. Iloitse siitä… Se on rakastavan Isän ja Jeesuksen Kristuksen suurenmoinen ilmoitus ja jokaiselle ihmiselle tarkoitettu!

”Jos te pidätte minun käskyni,
niin te pysytte minun rakkaudessani,
niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt
ja pysyn hänen rakkaudessaan.
Tämän minä olen teille puhunut,
että minun iloni olisi teissä
ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi”
– Joh.15:10-11

Markku Günther





Herra Jeesus, pyydän Sinulta
VIISAUTTA tehdäkseni oikeita päätöksiä,
USKOLLISUUTTA pysyä osoittamallasi paikalla.
Ja kun Sinä avaat uutta,
anna VOIMAA irtautua menneestä
ja YMMÄRRYSTÄ siirtyä eteenpäin.

Herra sanoi kuningas Salomolle:
”Koska et anonut itsellesi pitkää ikää,
et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä,
vaan anoit itsellesi ymmärrystä
kuullaksesi, MIKÄ OIKEIN ON, niin katso,
minä teen, niinkuin sanot:
minä annan sinulle viisaan
ja ymmärtäväisen sydämen…
Ja lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan:
sekä rikkautta että kunniaa…
Ja jos sinä vaellat minun teitäni,
noudattaen minun säädöksiäni ja käskyjäni,
niinkuin sinun isäsi Daavid vaelsi,
niin minä suon sinulle pitkän iän."
– 1.Kun.3:11-14

”VAHVISTU siis … ARMOSSA,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa…
Tarkkaa, mitä sanon;
Herra on antava sinulle ymmärrystä kaikkeen.”
– 2.Tim.2:1, 7

Markku Günther






JUMALAN AVULLA sinä nouset… vaikka tuhkasta! Tahdon kirjoittaa sinulle, joka tunnet alamittaisuutta ja huonoutta. Sinulle, jota on ”potkittu päähän” tai kohdeltu väärin. Ja sinulle, joka olet langennut syntiin ja tunnet pelkoa mennä eteenpäin. Kirjoitan myös sinulle, joka luulet olevasi niin kova ja kestävä kuin graniitti, ettei mikään voi sinua särkeä tai heiluttaa. Ehkä silti voit oppia jotakin tai ehkä sinut on tarkoitettu avuksi heikoimmille? 
Ja mitä huominen tuo, sitä emme vielä tiedä.

Joskus elämässä tapahtuu asioita, jotka ovat kuin haaksirikkoja, joista ei selviydy omin voimin. MENNEISYYS voi singota eteen jo kerran unohdetut asiat kuin bumerangi ja se voi iskeä rikki ihmisen ja elämän. Ja kuin kaikuina se voi huutaa: ”Ei sinusta ole mihinkään. Pilaat aina kaiken. 
Olet vain tiellä. Lakkaa jo yrittämästä. Mene pois. Lopeta kaikki…” Iskut ja pettymykset. 
Sanat kuin tikarin pistot, ne vähättelyt ja kaikki muu…

Onko koskaan ollut yhtäkään, joka olisi nähnyt sinun kyyneleesi… tuntenut edes pisaran sinun kipuasi tai kuullut avunpyyntösi? Missä ovat sinun myötätuntoiset ja empaattiset YSTÄVÄSI?

ON VAIKEAA ottaa vastaan jos haavat kirvelevät, eivätkä ole parantuneet ja sattuu yhä niin paljon. Menneisyys voi raapia terävin kynsin vereslihalle asti ja kaikki haavoittava voi nousta pinnalle välillä niin kovaa, että itkukin on kuin katkeamatonta huutoa pimeässä korvessa. Sattuu. Suru, ahdistus, kivut, yksinäisyys, ne voivat perin helposti vangita ihmisen sisäänsä. Ne voivat pahimmillaan puhaltaa sammuksiin elämän hentoisen liekin…

Eletyt päivät, kuukaudet, vuodet… aika, joka on aina ”eilen”, silloinko IHMISARVOSI mitattiin? Ei! Taivaasta katselee sinun Isäsi, joka tietää sinun todellisen arvosi. Olet Hänelle niin arvokas, että Hän lähetti oman, ainoan, Poikansa kuolemaan sinun puolestasi ja tekemään kaiken, että saisi sinut tulemaan kotiin, tulemaan Hänen lähelleen. Siinä on sinun arvosi: ristillä annettu pyhä elämä ja vuodatettu viaton veri. Siinä on sinun ihmisarvosi!

Nyt ymmärrät, että olet äärettömän arvokas ja myös RAKASTETTU! Sinun Isäsi, joka on taivaassa, on nähnyt sinun vaelluksesi, sen alusta loppuun asti: jokaisen kyyneleesi, tuskasi, kipusi, pettymyksesi, erehdyksesi ja lankeemuksesi… niin, aivan kaiken.

Jumalan Poika, JEESUS tietää, mitä on kärsimys. Hän on kokenut sen äärimmilleen vietynä, mutta juuri siksi, siksi Hänellä on enemmän ymmärrystä kuin kenelläkään muulla. Hän tahtoo avata sinun silmäsi näkemään, että on ULOSPÄÄSY PIMEYDESTÄ. Hän tahtoo koskettaa sinun haavoilla olevaa sydäntäsi ja rikki mennyttä sisintäsi. Hän tahtoo ilmestyä nyt eteesi.

Hänellä on antaa sinulle myötätuntoa, anteeksiantamusta ja armoa. Hän on Rakkaus, joka parantaa sinun haavasi omilla haavoillaan. Hän antaa rauhan levottomalle sydämellesi. Ja pian Hänen ilonsa on sinun ilosi ja Hänen valkeutensa on sinun valosi. Vapauteen Hän ohjaa sinut. 
Siksi Hän kutsuu nyt sinua: ”TULE!”

Anna Hänen ottaa sinut pois rikotusta maailmastasi ja koota elämäsi sirpaleet. Salli nyt Hänen kantaa sinut pois erämaastasi ja pimeydessä eletyistä päivistäsi. Hän on valmis taistelemaan sinun puolestasi - niin usein kuin vain sitä pyydät - että SELVIYDYT… LOPPUUN ASTI! Sinä tiedät; Hän on nyt ojentanut kätensä sinua kohti ja odottaa. Tartu siihen uskossa ja luottamuksessa. Jos annat Hänelle mahdollisuuden, et tule sitä katumaan, et pettymään. Sano: ”Tässä olen Herra. Annan kaiken sinulle. Anna anteeksi. Auta minua.” Ja Hän vastaa sinulle varmasti: ”Älä pelkää, minä autan sinua.”

--> Tiedä vielä tämä: se sinun ahdistava MENNEISYYTESI on naulittu ristille. Kun Jeesus avasi kätensä ristiinnaulittavaksi, sinä olit silloin Hänessä ja jo silloin Hän avasi sydämensä sinulle! 
Siksi sinun ei tarvitse enää katsoa kipua tuottavaan menneisyyteesi, ei edes eiliseen. 
Se paha on poissa ja Herra luo uutta sinussa.

--> Ja ymmärrä: sinun TULEVAISUUTESI on kätkettynä Jeesuksessa Kristuksessa, siinä voimassa, joka nostaa kuolleetkin elämään.

--> Sinun NYKYISYYTESI ratkaisee se, että kutsut Häntä elämääsi, sydämeesi... joka päivä. Hän kyllä kuulee sinut, vaikka tähtien takaa, ja tulee sinun luoksesi, auttaa sinua ja pelastaa! Sinä saat nousta kohti tulevaisuutta peloitta ja jatkaa matkaasi voittajana, jopa enemmän kuin voittajana!

Juuri TÄSSÄ JA NYT, täyttäköön Jumalan rakkaus sydämesi kokonaan niin, että voit sanoa: ”En käyttäydy sopimattomasti, en etsi omaani, en katkeroidu, EN MUISTELE KÄRSIMÄÄNI PAHAA...” Älä milloinkaan enää anna minkään entisten virheiden tai kenenkään toisten ihmisten estää sinua nousemasta jaloillesi ja astumasta eteenpäin Jumalan tahdon tielle!

”Herra, sinun Jumalasi,
on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa.
Hän ilolla iloitsee sinusta,
hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua,
hän sinusta riemulla riemuitsee."
– Sef.3:17

”.. vanhurskasten pelastus tulee Herralta,
hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät,
vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät;
sillä he turvaavat häneen
– Ps.37:39-40

”.. minä panen toivoni Herraan,
odotan pelastukseni Jumalaa:
minun Jumalani on minua kuuleva.
Älkää iloitko, minun viholliseni, minusta:
jos minä olen langennut, niin minä nousen;
jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni.”
– Miika 7:7-8 [Ps.37:23-24, Snl.24:16]

Markku Günther






Jumalan lapsen ei tarvitse ponnistella tai taistella saadakseen SIUNAUKSIA. Jokainen siunaus, jokainen hyvä anti Jumalalta, saadaan yksin armosta (uskon kautta) ja siksi, että Hän rakastaa niin paljon luomaansa ihmistä! Jumalan lapsi saa astua uskossa vastaanottamaan kaiken, mitä Jumala on omillensa varannut. [1]
Jos tunnet olevasi kristittynä heikko, lihallinen ja maailmallinen, jos uskossa vaeltaminen on sinulle kompurointia ja jatkuvaa parannuksen tekemistä, ja olet ajatellut, että Jumala ei koskaan voi siunata sinun kaltaistasi, älä masennu. Jumala tahtoo tehdä sinulle tiettäväksi, mitä mieltä Hän on sinusta. [2]
Kuuntele; vaikka näkisit itsesi kuinka heikkona ja epäonnistuneena tahansa, mutta jos SYDÄMESSÄSI USKOT Jeesukseen Kristukseen Vapahtajanasi ja SUULLASI TUNNUSTAT
Hänet Herraksesi (huolimatta siitä, mitä sinä tai muut sinusta ajattelevat), sinun asemasi muuttuu välittömästi ”TUHOON TUOMITUSTA” VOITTAJAKSI! [3]
Sinun asemaasi Kristuksessa ei ratkaise mikään muu kuin se tosi asia, että saat yksin armosta, uskon kautta, seisoa Jumalan edessä sen lunastuksen perusteella, joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Se on sinun siunattu paikkasi! Jeesuksen veren, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta sinulle lahjaksi annettu. [4]
Siinä asemassa - Kristuksessa - seisot Kaikkivaltiaan, pyhä Jumalan edessä, yhdessä muiden heikkojen ja epäonnistuneiden kanssa. Ja ehkä yllätyt, mutta siinä samassa rintamassa, samassa asemassa, seisovat myös Jumalan seurakunnan tukipylväät ja vahvimmat kristityt. Siispä sinä, joka ajattelit, ettet mitään ole: sinulle Jeesus on avannut suurimmat Jumalan siunaukset, yhtälailla kuin kaikille muillekin Jumalan lapsille, ilma mitään erotusta, sillä Jumala ei katso henkilöön.
 Tätä merkitsee ”OLLA KRISTUKSESSA”! [5]
”…me saamme jalon voiton hänen kauttansa,
joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä,
ettei kuolema eikä elämä,
ei enkelit eikä henkivallat,
ei nykyiset eikä tulevaiset,
ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys,
eikä mikään muu luotu
voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta,
joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
– Room.8:37-39
[1= Ef.2:8-9, 2.Kor.9:8, 1:20, 4.Moos.23:19]
[2= Jer.29:11]
[3= Room.10:9-13, 2.Kor.2:14]
[4= Room.3:24, Ef.1:7]
[5= Ef.1:3, Gal.3:26-28, 2.Kor.1:20, Fil.4:6-7, 1.Piet.5:10]

Markku Günther






Yhteen kyyneleeseen voi mahtua niin paljon. Siinä voi olla kätkettynä koko elämä…
 suuri kärsimys tai uuden alun siemen!

Kyyneleet eivät pelasta, mutta ne kertovat paljon sille, joka osaa nähdä. 
Ne puhuvat omaa kieltään murtumisesta, rikkimenemisestä, särkymisestä, surusta, pelosta, kaipauksesta… tai niin suuresta onnellisuudesta, että se tulee ”läpi” kyyneleinä.

Jos ilo ympäröi sinua tänään, kiitä Herraa, että Hän on niin hyvä sinulle! 
Mutta jos vieraanasi ovat kyyneleet, älä menetä toivoasi, sillä onnellisuus on paljon enemmän kuin tunteet. Tartu ja pidä kiinni Hänestä, joka antaa sinulle elämän ja voi johtaa sinut onnellisuuteen 
yli olosuhteiden. [Snl.3:18]

Mistä siis puhun? Siitä, että kyynelten läpikin voisit sanoa: ”Minun onneni on olla Herraa lähellä.” 
Ja vaikka sinun ruumiisi ja sielusi olisivat nääntymäisillään, Jumala tahtoo olla sinun sydämesi kallio ja sinun siunattu osasi iankaikkisesti! [Ps.73:28,26] Jos pyydät Häntä tulemaan ja otat Hänet vastaan, löydät ilon ja onnen, jota kukaan tai mikään ei voi ottaa sinulta pois!

Siksi:
”…ÄLÄ ITKE!
Hän on sinulle totisesti armollinen,
kun apua huudat;
sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.”
– Jes.30:19

Lopulta viimeinenkin kyynel kuivataan:
”sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä,
on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille,
ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."”
– Ilm.7:17(16)
”… eikä kuolemaa ole enää oleva,
eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva,
sillä kaikki entinen on mennyt…
Katso, uudeksi minä teen kaikki."
– Ilm.21:4-5

Jeesus kutsuu jokaista seuraajaansa kylvämään evankeliumin hyvää siementä ja kertomaan ilosanomaa Hänestä. Se on loistava sanoma pelastuksesta, suurimmasta ilosta ja onnesta! 
Se on sitä myös niille, jotka tänään kyynelin kylvävät. Sillä:

”Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.
He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät;
he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.”
– Ps.126:5-6

Markku Günther







Voiko Jumala itkeä? Mitä ovat JUMALAN KYYNELEET? Jos ihminen voi itkeä sydän särkyneenä kuin silmät päästään, vuolaasti ja äänekkäästi, mitä se on KUN JUMALA ITKEE? Sen täytyy olla jotakin kaikkea paljon enemmän kuin ihmisen itku, kuin kaikki kyyneleet yhteensä!

Kuinka syvällä ovatkaan Jumalan - taivaallisen Isän - kyynellähteet? Voi, kuinka paljon kyyneleitä ja kuinka raskaina ne ovat vuotaneet. Jos joku kysyy: ”Isä, miksi itket? Minunko takiani? Minuako ikävöit niin paljon?” Voit kuulla rakastavan ja hellän äänen sanovan: ”Minä ikävöin lapsiani. Enemmän kuin Raakel Minä itken heitä *). Kerro kaikille, että Minä odotan lapsiani kotiin. Minä odotan…” [*) Matt.2:18, Jer.31:15]

Tämä vetää hiljaiseksi, saa pään painumaan häpeästä. Se ei tunnu hyvältä. Se sattuu… sisältäpäin. Olen ollut niin kaukana, eksyksissä. Tahdon kotiin. Tahdon Isän luo. Siksi päätän nousta ja lähteä, juosta Isän syliin. Tässä olen Isä. Pidä minusta kiinni, kunnes näen Sinun kasvosi… Kuin jostain tähtien takaa, taivaitten taivaasta, kuuluu ääni, joka rauhoittaa sisimmän ja se vakuuttaa: ”Minä haen kaikki lapseni pian kotiin, enkä Minä unohda heistä yhtäkään!”

Sunnuntaina vietämme suomalaista isänpäivää. Kun olin 3-vuotias, isäni otettiin pois tästä ajasta. En muista hänestä juuri mitään. Kuitenkin kaipasin ja ikävöin häntä vuosikaudet. Sitten kohtasin Jeesuksen ja Hän osoitti minulle isän, joka täytti kaiken kaipaukseni: taivaallisen Isän. …niin, sunnuntaina on isänpäivä. Minun Isäni päivä: se on joka päivä ja olen siitä Hänelle ikuisesti kiitollinen!

Päivä, jolloin Jumala itki:
lue Joh.11:35 [Luuk.19:41-44, Hebr.5:7, vrt. Jer.13:15-17, 14:17-18]

”Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten leikkaavat.”
– Ps.126:5 Emmekö mekin, ja eikö sitten Jumala?

Markku Günther

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti